AD FONTES! Rooma 2012-2013

AD FONTES!
Filosofia, puheilmaisu ja yhteiskuntaoppi esittävät: ROOMA-PRODUKTIO 2012-2013

Kallion on tehnyt pitkään yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa roomalaisten lukioiden kanssa. Yhteisiä projekteja on tehty noin joka toinen vuosi. Lukuvuosi 2012–2013 oli jälleen Rooma-vuosi. Mutta kaikki oli muuttunut! Ok, ikuinen kaupunki oli paikoillaan. Mutta meillä oli uusi ystävyyskoulu: Liceo Ugo Foscolo. Tavoite oli luoda uudet ystävyys- ja yhteistyösuhteet. Se toteutui. Tiiviisti, lämpimästi, yllätyksellisesti.

Toteutimme heti yhteisen projektin: AD FONTES! Puhetta, paatosta, politiikkaa! Projekti käsitteli puheella vaikuttamista. Kalliossa töitä tekivät filosofia, puheilmaisu ja yhteiskuntaoppi: 27 opiskelijaa ja kolme opettajaa. Ugo Foscolossa töitä teki ryhmä IV F: 21 opiskelijaa ja yksi opettaja. Pidimme yhteyttä halki lukuvuoden muun muassa yhteisen blogin avulla. Kohtasimme kaikki toisemme Helsingissä 9.-14.4. ja Roomassa 18.-24.4. Opiskelijat asuivat matkojen ajan toistensa kodeissa.

AD FONTES! perehtyi vaikuttamaan pyrkivän puheen klassikoihin, historiaan, keinoihin ja vaikutuksiin eri aikakausina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteissa. Vuodessa oli toive ja tahto kehittyä vaikuttavana puhujana ja aktiivisena kansalaisena.

Roomalaiskollegamme perehtyivät vaikuttamaan pyrkivän puheen historiaan ja keinoihin tutkivalla otteella: analyysien kautta, ennen kaikkea englanniksi. Roomalaiset analysoivat mm. Italian absurdin vaalikevään puhujia. Kalliolaiset penkoivat klassikoita ja retoriikan roomalaisia juuria. Peilasimme itseämme aiempiin suuriin puhujiin. Otimme käyttöön Suomessa vielä uuden puhetaidon lajin, spoken wordin, ja edistimme sen rantautumisesta Helsinkiin ja Roomaan. Julkaisimme töitämme puolin ja toisin blogissa.

Jokainen kalliolainen teki kurssin lopputyönä oman vaikuttamaan pyrkivän puheenvuoronsa: joko klassisen puheen tai spoken word -numeron. Puheita esitettiin Kallion lukion studioteatterissa, Tieteiden talolla, Live 1.0 -klubilla ja Helsinki Poetry Connectionin Poetry Jam -klubeilla.

Tuntuvinta ja arvokkainta, kerta toisensa jälkeen, oli puhujien vilpittömyys. Syntyi ymmärrystä, yllätyksiä ja kaiken lajin kyyneliä. Tästä on hyvä jatkaa. Meillä on uusi ystävyyskoulu Albanossa Roomassa.

MITÄ MUISTAMME?
Vapaa sana lentokoneessa, yöllä, uupuneina, onnellisina, hämmentyneinä, matkalla takaisin Helsinkiin:

”Se non ora, quando?”
“Joudun visuaalisen kauneuden ähkyyn!”

“Oon ollut niin onnellinen joka päivä.”
”Jos ei nyt, niin milloin?”
”Emme syö elääksemme vaan elämme syödäksemme.”
”Bella ciccaloni!”
”Albano is more important than this bullshit (Colosseum).”
”Mi butto dal ponte d’Ariccia!”

”Seuraavan kiusallisen hiljaisuuden kohdalla mieti: What would Batman do? Hölöttäisikö se hädissään? Ei. Se tutkisi tyylikkäästi hiljaisuutta.”

”Milloin suorittamisesta tuli tärkeämpää kuin onnellisuudesta?”
”What are you going to do with your one, wild, precious life?”

”Teillä kaikilla on toinen toistaan arvokkaampia taitoja ja ominaisuuksia, joita ei mitata yo-kokeilla.”

Mitä muuta? ”Roomalaisten biletanssit, koko ryhmän yhteinen flunssa, italialaiset järkyttänyt avantouinti, italialaiset hullaannuttanut jäällä kävely, Alfonson puutarhajuhlat, koulualueen aidat, Villa Lanten kyyneleet, hostellin respan papa, se tunne, kun omaan englanninkieleen tulee paksu italialainen aksentti ja kädet viuhuu...”

Kuvat Rebecca Mattsoff ja Heta Ojell