learning to live

Hey you, Learn to Live Together!

Vuoden 2008 keväällä saivat neljä tarkoin valittua oppilasta kutsun operaatio Learning to Live Togetherin päämajaan; neukkariin. Siellä heidät syvennytettiin kyseessä olevan EU-projektin saloihin ja pian kaksi fiksua, filmaattista ja kielitaitoista edustajaa, Caitlin ja Volo, lähtivät hyvin käyttäytyvien opettajiemme, Evan ja Katin mukana vierailulle Pietariin, jossa he tapasivat nuoria ja monia opettajia sekä Venäjältä, että Itävallasta.

Tämän tapaamisen aikana ryhmä neuvotteli millaisen projektin troikka tulisi toteuttamaan toukokuun lopussa Wienissä tapahtuvaan seminaariin. Aiheeksi heille oli annettu ”Multicultural Dialogue in a Modern City” ja tiimi päätyi suunnittelemaan pienoismallitalon, House of Tolerancen, jossa jokainen kaupunki edusti yhtä kerrosta: ylimpään kerrokseen sijoittui Pietari, joka tutkaili kotikaupunkiaan yhteisön näkökulmasta. Keskikerroksessa työskenteli Wien, joka keskittyi erilaisten perheiden elämään kaupungissaan ja kellarikerrokseen sijoittui Helsinki, aiheenaan yksilö Helsingissä.

Koulumme edustajat palasivat Pietarista pursuten uusia ideoita projektiin ja tarinoita Venäjän ihmeellisyyksistä: pylväistä ja tanssivista karhuista. Näistä inspiroituneina koko ryhmä lähti heti toteuttamaan visioitaan. He tekivät haastatteluja, kirjoitelmia, valokuvasivat ja ottivat selvää missä päin Helsinkiä liikkuvat heidän kuvitteelliset ystävänsä Nuuskamuikkunen ja Natasha. Monien neukkarissa ja kuvisluokassa vietettyjen tuntien jälkeen taidonnäytteet viimein valmistuivat: tarinat Nuuskamuikkusesta, luontoa rakastavasta boheemista veijarista sekä Natashasta, venäläisestä maahanmuuttajatytöstä. Heidän polkunsa sijoitettiin Helsingin kartalle havainnollistamaan Helsingin erilaisia puolia.

Näiden materiaalien kanssa toinen tehokaksikko, Sanetri ja Roosa lähtivät toukokuun lopussa edustamaan rakasta kouluamme Wienin lähettyvillä Grazissa pidettyyn tapaamiseen. Seminaariin osallistui nuoria kymmenistä eri maista ja paikalla nähtiin mitä erilaisimpia ja hienompia taidonnäytteitä. Suomalaiset esittivät tietysti letkajenkkaa, eikä edes sanojen puuttuminen tuntunut haittaavan menoa. Kalliolaisen perinteen mukaan hoilattiin tietysti myös kappaletta Kalliolle kukkulalle, vieläpä useampaan kertaan. Work shop-työskentelyn ja muiden troikkien aikaansaannosten lisäksi nelihenkinen ryhmä pääsi tutustumaan Grazin kaupunkiin ja sitä ympäröiviin vuoriin sekä Slovenian ja Itävallan rajalla sijaitsevaan Maribourin kaupunkiin, jossa pidettiin seminaarin päätöstilaisuus.

Troikka jatkoi Sloveniasta vielä Wieniin, jossa he tutustuivat Wieniläiseen yhteistyökouluunsa, jopa kahteen eri hostelliin ja historiallisen kaupungin muihin ihmeellisyyksiin. Kotimatka tuntui todella haikealta, mutta lohdutuksena toimi tietysti tieto siitä, että he tulisivat pian tapaamaan uudestaan, tällä kertaa Helsingissä. Ryhmä palasi kotiin juuri parahiksi kevätjuhlaa varten. Kesällä Caitlin, Volo, Santeri ja Roosa kokoontuivat vaihtamaan projektin kuulumisia piknikin merkeissä.

Syksyllä koulun alettua alkoi taas työ. Mutta jokin oli muuttunut: neljästä olikin tullut kuusi! Tiimi sai tervetullutta vahvistusta Miiusta ja Hannasta ja marraskuussa he olivat valmiina toivottamaan vanhat Pietarilaiset ja Wieniläiset ystävänsä vierailulle koleaan ja loskaiseen Helsinkiin! Eräänä koleana lauantai-iltana kerääntyi joukko Kalliolaisia VIP-ihmisiä (taas kerran tarkan valintaprosessin läpi käyneinä) ulkomaisten vieraittemme kanssa viettämään iltaa koululle naposteltavan, loistavien esiintyjien ja disco-fiiliksen kera.

Seuraavan viikon ajan ryhmä työskenteli Kallion lukiossa ja rakensi Power Point-presentaation projektistaan. Syksyn aikana kellarikerroksen väkeen oli liittynyt myös uusi asukas, koulutoverimme Ronja, jonka polku liitettiin Nuuskamuikkusen ja Natashan rinnalle. Työskentelyn lisäksi vieraamme pääsivät tutustumaan Helsinkiin ja suomalaisuuteen, mm. Design-museoon, remontoituun ”Eläinmuseoon” ja kävivätpä he myös piipahtamassa jääkiekko-ottelussa. Oppilasvieraat pääsivät myös tutustumaan yhteen Kallion ilmaisutaitoaineista osallistumalla näyttiksentunnille. He kävivät myös katsastamassa suuren yleisösuosion saavuttaneen Oliver-musikaalin. Tikkurilan lukiossa kokoontuivat vielä kerran Suomi-Venäjä-Wien-akselin troikat esitellessään presentaationsa toisilleen. Tämän jälkeen tuli aika viimeisen ehtoollisen, joka vietettiin Grand Marinassa. Itku silmässä lähtivät Caitlin, Miiu, Volo ja Roosa kävelemään illallisen jälkeen kotiin. Paljon hyvää (no ehkä hieman parannettavaakin), hienoja kokemuksia ja ystäviä jäi projektista käteen. Nyt Kalliolainen ryhmä jännittää peukalot pystyssä ja rystyset valkoisina, antavatko Opetusviraston pamput rahaa vielä viimeiseen Pietarin vierailuun.

Jiihaa ja soooouu looong!

-Roosa 07D.

Kuvat Miiu Kivelä.